Eilen virkkasin Mandala Madnessin kuudennen osan. Tällä kertaa peitonalku muuttui taas tähdenmuotoiseksi. Suunnittelija pyysi myös miettimään omalle mandalalle yksilöllisen nimen - minun peittoni on siis Teddy-karhujen huviretki (käytänhän siinä pääasiassa Nalle-lankaa).
Tätä virkkaisi mieluusti pitemmänkin pätkän kerrallaan, mutta taas on odoteltava kärsivällisesti torstai-iltaan, että näkee miten tästä jatketaan.
lauantai 23. huhtikuuta 2016
torstai 21. huhtikuuta 2016
Rebus
Sukkahullutuksessa olikin kolmannen kierroksen jälkeen vuorossa lisäkierros, jonka voi neuloa tai olla neulomatta - se ei vaikuta kisan lopputulokseen millään tavoin. Ohje tuli tiistaina iltapäivällä ja sisälsi pienen jekun: se koostui pelkistä kuvista, joissa oli esitelty sukan yksityiskohtia. Se oli sentään kerrottu mistä kohtaa sukkaa kukin kuva on. Haasteena on siis tehdä sukka kuvien mukaan ilman varsinaista ohjetta. Sen "oikean" ohjeen saamme sunnuntaina ja jos on siihen mennessä saadut sukat tehtyä voi sitten vertailla miten samanlaiset tuli.
Minusta tämä oli tosi hauska idea ja aloitinkin sukat aikalailla heti ohjeen tultua. Ensimmäisen kärjen tein kolmeen kertaan, kun kokeilin millä lisäystavalla saisin raidat lähtemään kaikesta siistimmin. Muuten en juurikaan tarvinnut purkaa - paitsi muutaman kerran ihan omien hölmöilyiden takia. Varren kuviointi näytti ensi vilkaisulla, ettei se aukea kuvan perusteella, mutta sitten kun hiukan tarkemmin tutkin kuvia ja aloin tekemään se olikin ihan helppo ja looginen. Eilen illallla sain sukat valmiiksi. Houkutus oli taas suuri kutoa läpi yön, mutta järjen ääni kuitenkin voitti puolen yön kieppeillä ja menin nukkumaan.
Nyt odottelen sitten sunnuntaita, että pääsen vertailemaan omaa versiotani sukista suunnittelijan tekemään ohjeeseen. Pehmohirvi kuvissa liittyy ohjeessa olevaan tarinaan, jossa vilahti hirvi. Joku teki hirven sukkiin - minulla se seikkailee sukkien kanssa kuvissa.
Minusta tämä oli tosi hauska idea ja aloitinkin sukat aikalailla heti ohjeen tultua. Ensimmäisen kärjen tein kolmeen kertaan, kun kokeilin millä lisäystavalla saisin raidat lähtemään kaikesta siistimmin. Muuten en juurikaan tarvinnut purkaa - paitsi muutaman kerran ihan omien hölmöilyiden takia. Varren kuviointi näytti ensi vilkaisulla, ettei se aukea kuvan perusteella, mutta sitten kun hiukan tarkemmin tutkin kuvia ja aloin tekemään se olikin ihan helppo ja looginen. Eilen illallla sain sukat valmiiksi. Houkutus oli taas suuri kutoa läpi yön, mutta järjen ääni kuitenkin voitti puolen yön kieppeillä ja menin nukkumaan.
Malli: Rebus Lanka: Drops Fabel (turkoosi) Crelando Anika (musta) Puikot: 2,25 mm Knit Pro Karbonz - sukkikset¨ Langanmenekki: 85 g |
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Mandala Madness, osa 5
Perjantaiaamuna aloin innoissani virkkaamaan uutta osaa peittooni, mutta en päässyt alkua pitemmälle. Luin ohjetta ja ihmettelin, kun en yhtään ymmärrä miten pitäisi tehdä. Kunnes katsoin kuvia ja totesin, etteihän minun mandalani neljännen osan jälkeen näytä ollenkaan samalta. Olin sitten lukenut silloin ohjetta huolimattomasti ja virkannut toiseksi viimeisen kerroksen pylväiden takapuolelta, vaikka olisi pitänyt virkata etupuolelta. Eihän siinä sitten auttanut kuin purkuhommat.
Tällä kertaa peitonalkuun ilmestyi kiva piparkakkureunus. Ohjeessa se oli tehty kahdella värillä, mutta minä käytin pinkin lisäksi kahta erisävyistä lilaa.
Tällä kertaa peitonalkuun ilmestyi kiva piparkakkureunus. Ohjeessa se oli tehty kahdella värillä, mutta minä käytin pinkin lisäksi kahta erisävyistä lilaa.
perjantai 15. huhtikuuta 2016
Fibonacci
Tällä kertaa sukkahullutuksen bonusohjeena oli raidalliset. kärjestä aloitetut sukat jälkijättöisellä kantapäällä. Raidoitus tehtiin Fibonaccin lukujonon mukaan. Mallissa sukat tehtiin kahdella värillä, mutta minä tein jämälankaversion, Tein kärjen, kantapään ja resorin puna/keltakirjavalla Ticoticolla, muuten raidoitin vuoron perään puna- ja sinisävyisillä fingering-jämillä. Ei näistä nyt mitkään kaunottaret tulleet, mutta ihan kelpo sukat kuitenkin.
Nyt odotellaan kolmoskierroksen loppumista - vielä on muutamassa joukkueessa aika reilusti paikkoja täyttymättä. Viimeistään ensi tiistaita vasten yöllä kierros päättyy ja päästään odottelemaan seuraavaa ohjetta. Ensi viikolla on siis todennäköisesti luvassa taas sukankudontaa. Tänään on vuorossa Mandala Madnessin viidennen osan virkkausta - vähän sitä jo tuossa aloittelinkin. Ehkäpä huomenna pääsen esittelemään miltä peiton alku viidennen viikon jälkeen näyttää.
Malli: Fibonacci Socks Lanka: Fingering-sukkalankajämät Puikot: 2,25 mm Knit Pro Karbonz - sukkikset Langanmenekki: 76 g |
Nyt odotellaan kolmoskierroksen loppumista - vielä on muutamassa joukkueessa aika reilusti paikkoja täyttymättä. Viimeistään ensi tiistaita vasten yöllä kierros päättyy ja päästään odottelemaan seuraavaa ohjetta. Ensi viikolla on siis todennäköisesti luvassa taas sukankudontaa. Tänään on vuorossa Mandala Madnessin viidennen osan virkkausta - vähän sitä jo tuossa aloittelinkin. Ehkäpä huomenna pääsen esittelemään miltä peiton alku viidennen viikon jälkeen näyttää.
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
Sankari saapui
Tilasin Woolmakersilta myös karstamyllyn, Heron. Paketti saapui Suomeen kiirastorstaina ja odottelinkin saavani Heron kotiin heti pääsiäisen jälkeen, mutta eipä vaan niin käynytkään. Paketti saapui vihdoin ja viimein viime viikon torstaina - siis kaksi viikkoa Suomeen tulonsa jälkeen. Sitä oli yritetty toimittaa edellisenä perjantaina, Tuo "toimitusyritys" tarkoitti käytännössä yhtä puhelua johon en ennättänyt vastaamaan. Mikäli en olisi aktiivisesti itse sitten kysellyt pakettini perään (ja niitä kyselyjä tarvittiin useampi) odottelisin varmaan vieläkin. No, pääasia etä "sankari" pääsi kotiin ja minä suorittamaan karstausharjoituksia.
Viikonloppuna ennätin sitten testaamaan uutta lelua ja karstasin osan ievastiinan minulle lähettämistä koirankarvoista. Hyvin mylly toimi ja on helpompaa ja nopeampaa kuin käsikarstoilla. (Tosin minun vähäinen käsikarstauskokemuskin on reilun 30 vuoden takaa). Kolme levyä sain karstattua ja vielä on karvaa reilusti jäljellä.
Eilen aloitin noiden kehräämistä ja nyt on kaksi levyä säikeenä rullalla. On kyllä huomattavasti helpompi kehrätä karstattuna kuin karstaamattomana. Vielä helpompaa varmasti olisi, jos mukaan sekoittaisi lampaanvillaa. Mutta kun minulla ei nyt sopivaa kuitua ole enkä jaksa alkaa odottelemaan jos jostakin tilaisin niin mennään nyt sitten pelkällä koiralla. Mielenkiinnolla odotan millaista on lankana kunhan saan säikeen kerrattuakin.
Viikonloppuna ennätin sitten testaamaan uutta lelua ja karstasin osan ievastiinan minulle lähettämistä koirankarvoista. Hyvin mylly toimi ja on helpompaa ja nopeampaa kuin käsikarstoilla. (Tosin minun vähäinen käsikarstauskokemuskin on reilun 30 vuoden takaa). Kolme levyä sain karstattua ja vielä on karvaa reilusti jäljellä.
Eilen aloitin noiden kehräämistä ja nyt on kaksi levyä säikeenä rullalla. On kyllä huomattavasti helpompi kehrätä karstattuna kuin karstaamattomana. Vielä helpompaa varmasti olisi, jos mukaan sekoittaisi lampaanvillaa. Mutta kun minulla ei nyt sopivaa kuitua ole enkä jaksa alkaa odottelemaan jos jostakin tilaisin niin mennään nyt sitten pelkällä koiralla. Mielenkiinnolla odotan millaista on lankana kunhan saan säikeen kerrattuakin.
sunnuntai 10. huhtikuuta 2016
Mandala Madness, osa 4
Torstai-iltana julkaistiin Mandala Madnessin neljäs osa. Perjantaina virkkasin sen valmiiksi, eilen sain otettua kuvan ja tänään ehdin vasta bloggaamaan. Nyt muoto muuttui kahdeksankulmioksi. Tästä näyttää olevan tulossa todella ihana peitto - tähän mennessä olen tykännyt ohjeesta valtavasti. Mielenkiinnolla odotan taas ensi torstaita...
torstai 7. huhtikuuta 2016
Waimakariri
Sukkahullutuksen kolmoskierroksen materiaalitiedot julkaistiin maanantaita vasten yöllä. Ohjehan julkaistaan sitten aina 48 tunnin sisällä materiaalitietojen julkaisusta - tarkempaa ajankohtaa ei kerrota ennalta. Tiistaina aamukahveja juodessani tarkistin tapani mukaan sähköpostit ja sieltäpä löytyi ohje - oli tullut yöllä ennen yhtä. Minulla ei ollut vielä lopullista lankavalintaakaan tehtynä, muutama ehdokas kylläkin tyrkyllä. Joten aamu alkoi langanvalinnalla ja kerimisellä.
Malli miellytti heti silmää, pidän kovasti tuollaisista malleista joissa on vaeltelevia palmikoita. Se ei kyllä miellyttänyt, ettei ohjeesta löytynyt kaaviota muuhun kuin sukansuun resoriosaan. En ole ollenkaan tottunut hahmottamaan kirjoitettuja ohjeita, kaaviosta näkee niin paljon asioita yhdellä vilkaisulla. Mutta ymmärrän kyllä, että tähän ohjeeseen kaavio olisi ollut aika vaikea toteuttaa, kun palmikot kiertelevät ympäri sukkaa ja kerroksen alkamiskohtakin vaihtuu tuon tuosta.
Mutta kylläpä vaan alkoi sukat syntyä tuolla kirjoitetullakin ohjeella. Päivä meni pikkutaukoja lukuunottamatta kutoessa ja päätin jatkaa illalla/yöllä niin pitkään että saan sukat valmiiksi. Toinen sukka oli tälläkin kertaa vauhdikkaampi - siinä ei tarvinnut enää niin tarkasti ohjetta lukea. Pikkuinen takaisku oli toisen sukan resoria tehdessäni, kun tajusin tehneeni eka sukassa typerän laskuvirheen resorin kerroksissa ja siitä puuttui minivaatimukista 3-4 kerrosta. Piti sitten vielä purkaa päättely ja tehdä puuttuvat kerrokset, ettei tule sukkien hylkäystä sen takia. Vähän yhden jälkeen yöllä oli sukat valmiina.
Tykkään näistä tosi paljon: sekä mallista että langasta. Nämä jääkin varmaan omaan sukkalaatikkoon (vaikka siellä ei olisi tarvetta uusille sukille), vaikka suurin osa näistä kilpailusukista joutuu etsimään uuden kodin tänäkin vuonna.
Sukkien mallin innoittajana on toiminut samanniminen joki Uudessa-Seelannissa, jossa suunnittelija asuu.
Malli miellytti heti silmää, pidän kovasti tuollaisista malleista joissa on vaeltelevia palmikoita. Se ei kyllä miellyttänyt, ettei ohjeesta löytynyt kaaviota muuhun kuin sukansuun resoriosaan. En ole ollenkaan tottunut hahmottamaan kirjoitettuja ohjeita, kaaviosta näkee niin paljon asioita yhdellä vilkaisulla. Mutta ymmärrän kyllä, että tähän ohjeeseen kaavio olisi ollut aika vaikea toteuttaa, kun palmikot kiertelevät ympäri sukkaa ja kerroksen alkamiskohtakin vaihtuu tuon tuosta.
Malli: Waimakariri Lanka: Unplanned Peacock Studio Peacock Sock Puikot: 2 mm Knit Pro Karbonz - sukkikset Langanmenekki: 86 g |
Mutta kylläpä vaan alkoi sukat syntyä tuolla kirjoitetullakin ohjeella. Päivä meni pikkutaukoja lukuunottamatta kutoessa ja päätin jatkaa illalla/yöllä niin pitkään että saan sukat valmiiksi. Toinen sukka oli tälläkin kertaa vauhdikkaampi - siinä ei tarvinnut enää niin tarkasti ohjetta lukea. Pikkuinen takaisku oli toisen sukan resoria tehdessäni, kun tajusin tehneeni eka sukassa typerän laskuvirheen resorin kerroksissa ja siitä puuttui minivaatimukista 3-4 kerrosta. Piti sitten vielä purkaa päättely ja tehdä puuttuvat kerrokset, ettei tule sukkien hylkäystä sen takia. Vähän yhden jälkeen yöllä oli sukat valmiina.
Tykkään näistä tosi paljon: sekä mallista että langasta. Nämä jääkin varmaan omaan sukkalaatikkoon (vaikka siellä ei olisi tarvetta uusille sukille), vaikka suurin osa näistä kilpailusukista joutuu etsimään uuden kodin tänäkin vuonna.
Sukkien mallin innoittajana on toiminut samanniminen joki Uudessa-Seelannissa, jossa suunnittelija asuu.
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
Lampaita takissa
Kun näin tämän villatakin ensimmäistä kertaa, tiesin heti, että tuon haluan tehdä. Sitten kun viimevuotisen sukkahullutuksen voiton myötä sain yhtenä palkintona myös valita jonkin maksullisen ohjeen Ravelrysta, oli helppo valita tämä. Tarkoitus oli tehdä tämä Dropsin Fabelista (ja langatkin jo ostin), mutta en vaan saanut tiheyttä tarpeeksi harvaksi siitä, joten ohje jäi odottamaan sopivampaa lankaa. Kunnes joskus alkuvuodesta tajusin, että minullahan on muutama vironvillavyyhti laatikossa - saisikohan niillä sopivan tiheyden? Ja sehän täsmäsi. Joten kahta erisävyistä vironvillaa puikoille: toisessa eri sinisen sävyjä, toisessa sinisen lisäksi myös vihreää ja turkoosia. Lampaisiin löysin sopivasti valkoisen ja mustan jämäkerän kotimaisia villalankoja.
Tämä oli mukava ja rento neulottava, kun pyörönä tikuteltiin. Lammasosuuden jälkeen pelkkää kahden kerroksen raitoja. Ohjeen mukaan raidoitus olisi lopetettu reilusti ennen resoria, mutta minä halusin jatkaa sitä resoriin asti. Samoin tein takkiin vähän reilummin pituuttakin.
Sitten kun neulomisosuus oli valmistunut, pitikin jättää takki vähäksi aikaa ja kerätä rohkeutta. Kun tämä neulottiin pyörönä, niin sehän tiesi sitten sitä, että oli tartuttava saksiin ja leikattava neule auki, että siitä tulisi takki. Ikinä ennen en ole steekkausta tehnyt, että kyllä vähän hirvitti ja pelotti. Pitkään mietin millä tavoin reunat vahvistan: ompelukoneella vai virkaten ja päädyin sitten virkkaamiseen, kun se tuntuu jotenkin luonnollisemmalta neuleeseen. Hyvät ohjeet löytyi Kate Daviesin blogista.
Virkkaaminen oli vielä helppo juttu, mutta kynnys tarttua saksiin oli aika korkea. Piti siinä vähän aikaa puhallella ennenkuin rohkeni leikata ensimmäiset langat poikki. Ja leikkaamisen jälkeen tuntui, ettei reunaan uskalla koskea. Mutta hyvin se kesti. Ja oli helppo ommella käänne nurjalle ketjusilmukkarivistöstä. Ei tuo niin kauheaa ollutkaan - voisi tehdä toisenkin kerran. Ja takista tuli tosi kiva!
Välityönä on valmistunut myös yhdet kämmekkäät myyntivarastoon. Taisi olla eka kerta kun tein tämän mallin harmaana.
Malli: Angry Sheep Cardigan Lanka: Aade Longin Vironvilla 8/2 (musta Pirtin Kehräämön sukkakarstalanka + valk. Lankakauppa Kujeen Aapeli) Puikot: 3 mm ja 3,5 mm Knittarin pyöröt Langanmenekki: 376 g |
Tämä oli mukava ja rento neulottava, kun pyörönä tikuteltiin. Lammasosuuden jälkeen pelkkää kahden kerroksen raitoja. Ohjeen mukaan raidoitus olisi lopetettu reilusti ennen resoria, mutta minä halusin jatkaa sitä resoriin asti. Samoin tein takkiin vähän reilummin pituuttakin.
Sitten kun neulomisosuus oli valmistunut, pitikin jättää takki vähäksi aikaa ja kerätä rohkeutta. Kun tämä neulottiin pyörönä, niin sehän tiesi sitten sitä, että oli tartuttava saksiin ja leikattava neule auki, että siitä tulisi takki. Ikinä ennen en ole steekkausta tehnyt, että kyllä vähän hirvitti ja pelotti. Pitkään mietin millä tavoin reunat vahvistan: ompelukoneella vai virkaten ja päädyin sitten virkkaamiseen, kun se tuntuu jotenkin luonnollisemmalta neuleeseen. Hyvät ohjeet löytyi Kate Daviesin blogista.
Virkkaaminen oli vielä helppo juttu, mutta kynnys tarttua saksiin oli aika korkea. Piti siinä vähän aikaa puhallella ennenkuin rohkeni leikata ensimmäiset langat poikki. Ja leikkaamisen jälkeen tuntui, ettei reunaan uskalla koskea. Mutta hyvin se kesti. Ja oli helppo ommella käänne nurjalle ketjusilmukkarivistöstä. Ei tuo niin kauheaa ollutkaan - voisi tehdä toisenkin kerran. Ja takista tuli tosi kiva!
Välityönä on valmistunut myös yhdet kämmekkäät myyntivarastoon. Taisi olla eka kerta kun tein tämän mallin harmaana.
Malli: oma Lanka: Novita Nalle Puikot: 3 mm ebenpuiset sukkikset Langanmenekki: 41 g |
maanantai 4. huhtikuuta 2016
Uusimmat itsekehrätyt
Rukkia olen poljeskellut silloin tällöin ja muutama valmis vyyhti on syntynyt. Novitan Hahtuvaista kehräsin helmi-/maaliskuussa keltaisena ja vihreänä. Tarkoitus oli saada molemmista samanvahvuisia, mutta niin vaan vihreästä tuli ohuempaa. Ja varsinkin vihreässä on aika tavalla solmuja, kun ohut säie (jossa oli sitten liian vähän kierrettä) katkeili monen monta kertaa kerratessa. Molemmat ketjukertasin kolmisäikeisiksi. Ehkäpä näisä saa jotain tehtyä, vaikka eivät mitään mallikelpoisia lankoja olekaan. Mutta jostakin on harjoittelu aloitettava - eiköhän se laatu kohene harjoituksen määrän lisääntyessä.
Keltaista on 62 g/186 m, vihreää 48 g/189 m.
Sain alkuvuodesta Ravelryn kautta laatikollisen erilaisia kuituja ja sieltä kaivoin tämän "Tähkäpään letin". Tämän kuidun koostumusta en tiedä, mutta veikkaisin, että mukana on silkkiä villan lisäksi. Tämän kehräsin valmiiksi langaksi muutaman päivän aikana.
Viikonloppuna oli niin ihana lämmin ja aurinkoinen sää, että tarkeni hyvin istua ulkona terassilla kehräämässä. Tuntui aivan ihanalta se auringon lämpö ja voi miltei kuvitella olevan kesä, kun kärpäsetkin pörräsi ympärillä. Ainoa, että ei kannattanut katsoa ympärilleen - muuten näki liki metrin korkuisen hangen.
Tälläinen vyyhti letistä syntyi. Tämäkin on ketjukerrattua, 76 g/258 m ja ihanan pehmoista. Tämä onnistui jo aika hyvin - ehkä on jotain toivoa oppia kehräämään.
Sain ievastiinalta koirankarvaa kokeiltavaksi ja pikkuisin sitä jo kehräsinkin valmiiksi langaksi, joka näkyy tuossa kehräyskuvassa toiseksi ylimmällä rullalla. Haluan kuitenkin kokeilla millaista sitä on kehrätä karstattuna, joten se on jäänyt odottelemaan tilaamani karstamyllyä. Se saapui Suomeen jo ennen pääsiäistä, mutta toimitus tuntuu olevan vähän ongelmallinen. Huomenna olisi nyt tulossa - toivottavasti saapuu.
Keltaista on 62 g/186 m, vihreää 48 g/189 m.
Sain alkuvuodesta Ravelryn kautta laatikollisen erilaisia kuituja ja sieltä kaivoin tämän "Tähkäpään letin". Tämän kuidun koostumusta en tiedä, mutta veikkaisin, että mukana on silkkiä villan lisäksi. Tämän kehräsin valmiiksi langaksi muutaman päivän aikana.
Viikonloppuna oli niin ihana lämmin ja aurinkoinen sää, että tarkeni hyvin istua ulkona terassilla kehräämässä. Tuntui aivan ihanalta se auringon lämpö ja voi miltei kuvitella olevan kesä, kun kärpäsetkin pörräsi ympärillä. Ainoa, että ei kannattanut katsoa ympärilleen - muuten näki liki metrin korkuisen hangen.
Tälläinen vyyhti letistä syntyi. Tämäkin on ketjukerrattua, 76 g/258 m ja ihanan pehmoista. Tämä onnistui jo aika hyvin - ehkä on jotain toivoa oppia kehräämään.
Sain ievastiinalta koirankarvaa kokeiltavaksi ja pikkuisin sitä jo kehräsinkin valmiiksi langaksi, joka näkyy tuossa kehräyskuvassa toiseksi ylimmällä rullalla. Haluan kuitenkin kokeilla millaista sitä on kehrätä karstattuna, joten se on jäänyt odottelemaan tilaamani karstamyllyä. Se saapui Suomeen jo ennen pääsiäistä, mutta toimitus tuntuu olevan vähän ongelmallinen. Huomenna olisi nyt tulossa - toivottavasti saapuu.
perjantai 1. huhtikuuta 2016
Mandala kasvaa
Eilen illalla unohdin kokonaan edes vilkaista millainen on Mandala Madnessin kolmas osa. Tänä aamuna vasta muistin ja hetihän se oli koukkuun tartuttava. Tälläinen aurinko tähden ympärille syntyi. Ja ulkonakin paistaa meillä aurinko mitä ihanammin - kevät on täällä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)